Etusivu » Väkivallan ehkäisy » Väkivallan vähentämiskeinoja » Alkoholiehtoisen väkivallan vähentäminen

Alkoholiehtoisen väkivallan vähentäminen

Väkivallasta noin kaksi kolmasosaa on alkoholiehtoista. Alkoholiehtoiseen väkivaltaan voidaan vaikuttaa väkivallan yleiseen ehkäisyyn liittyvien toimenpiteiden ohella alkoholijuomiin ja niiden käyttöön ja kulutukseen kohdistuvilla toimilla.

Humalajuomisen vähentämiseksi tarvitaan yhteistyötä anniskeluluvan haltijan, tilaisuuksien järjestäjän, henkilökunnan, viranomaisten ja lähiyhteisöjen kesken. Alkoholinkäytön aloitusikää tulisi saada nostetuksi.

Alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen

Alkoholin kokonaiskulutuksella on yhteys väkivaltarikollisuuteen. Kokonaiskulutuksen taso vaikuttaa syrjäytyneen ja päihdeongelmaisen väestön määrään. Kokonaiskulutukseen vaikuttavat pääasiassa alkoholijuomien hinta ja saatavuus, joten mm. alkoholiverolla ja alkoholilupahallinnon ja -valvonnan keinoilla on merkitystä.

Humalajuomisen vähentäminen

Alkoholin käyttöä olisi hyvä ohjata tilanteisiin ja tiloihin, joissa on sosiaalista valvontaa. Viranomaisten tulisi edistää aktiivisesti anniskelupaikkojen omien toimenpiteiden kattavuutta ja vaikuttaa siihen lupahallinnolla ja valvonnalla. Paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa voidaan päättää merkitä alkoholijuomien nauttimiseen soveltumattomat paikat selkeästi (esim. lasten leikkipuistot). Poliisin puuttumiskynnystä tulisi laskea tietyissä tapauksissa.

Alkoholin pitkäaikaisen riskikäytön vähentäminen

Suuri osa henkirikosten uhreista olisi pelastunut, jos paikalla olisi ollut joku siinä määrin selvä, että olisi pystynyt hälyttämään apua paikalle heti väkivaltatilanteen jälkeen. Näitä tilanteita voitaisiin vähentää, jos alkoholin suurkuluttajien juomatapoja voitaisiin muuttaa vähemmän humalahakuiseksi. Pitkäaikaisen riskikäytön vähentämiseen voidaan vaikuttaa erilaisilla sosiaali- ja terveys- sekä asuntopoliittisilla toimilla.

Alkoholisoituminen ja siihen liittyvä väkivalta on sitä todennäköisempää, mitä nuorempana alkoholin käyttö alkaa. Eurooppalaisten nuorten päihteiden käyttöä selvittävän tutkimuksen mukaan suomalaisnuorten juomakokeilut alkavat aikaisin. Noin kolmannes suomalaisnuorista on kokenut itsensä juopuneeksi 13-vuotiaana tai aikaisemmin, 15-vuotiaista juovuksissa on ollut jo lähes kolmen neljästä. Alkoholinkäytön aloitusiän nostaminen on tärkeä tavoite, jolla voidaan ainakin pidemmällä aikavälillä vaikuttaa riskikäyttäjien määrän vähenemiseen. Alkoholinkäytön kokeilu- ja aloittamisikään vaikuttamisessa kuin myös humalahakuisen juomatavan vähentämisessä tarvitaan erityisesti vanhempien ja kasvattajien vastuuta ja vanhemmuuden tukemista.



 
Julkaistu 4.8.2014