Etusivu » Väkivallan ehkäisy » Väkivallan vähentämiskeinoja » Mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito

Mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito

Mielenterveysongelmien merkityksestä tiedetään tarkimmin henkirikoksissa, mutta niiden voidaan olettaa näkyvän muussakin väkivallassa. Joka viidennessä henkirikoksessa mielenterveyden häiriö arvioidaan ainakin osasyyksi.

Mielenterveysongelmat yhdistettynä alkoholin väärinkäyttöön merkitsevät noin 80-kertaista väkivallan riskiä normaaliväestöön verrattuna (pelkkä alkoholin käyttö 50-kertaista). Tämä tulisi ottaa huomioon mielenterveyshoitoa järjestettäessä. Erityistä huomiota pitäisi kiinnittää psyykelääkkeiden määräämiseen alkoholin väärinkäyttäjille.

Muutamassa henkirikoksessa vuodessa ja oletettavasti lukuisissa tapauksissa muuta vakavaa väkivaltaa tekijä on ennen tapahtumaa tunnistanut, että hänen tilansa on käymässä vaaralliseksi itselleen tai muille. Tekijän ilmaisemaan avuntarpeeseen tulisi reagoida kiireellisesti, varsinkin jos henkilöllä on ollut aikaisemmin mielenterveysongelmia. Suomen Mielenterveysseuralla on tällaisiin tapauksiin kriisipalvelu.

Nuorten vakavassa väkivallassa korostuvat sitä edeltäneet mielenterveysongelmat ja muu sellainen ongelmallisuus, joka havaitaan koulussa. Siihen ehkä puututaankin, mutta ilmeisen riittämättömästi tai liian myöhään. Nuorisopsykiatrisiin palveluihin tulisi olla riittävästi mahdollisuuksia.

ADHD-oireyhtymään väkivallan ja muun rikollisuuden riskitekijänä on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Lapsen häiritsevä ja aggressiivinen käyttäytyminen näissä tapauksissa ymmärretään johtuvaksi syistä, joihin ei voi vaikuttaa kurilla. Oireyhtymän hoitamisessa on tulokselliseksi osoittautuneita menetelmiä. Nämä lapset ja heidän vanhempansa tarvitsevat paljon tukea.


 
Julkaistu 4.8.2014